Tuli jostain mieleen...

Muistan kuinka valkeapartainen vanha herra istuskeli Kouvolan Prisma-tavaratalon käytävälle tuodulla penkillä perjantai-iltapäivisin vilkkaimpaan ostosaikaan ajatuksiinsa vaipuneen näköisenä samaan aikaan kun nuorempi polvi suoritti tarvittavia ostoksia. Muutama vuosi sitten kun tyttäremme matkustelivat opiskelupaikkakunnilleen Kouvolasta junalla satuimme usein samaan aikaan sinne tavarataivaaseen ja aina ajattelin, mitä mahtaa vanhan miehen mietteissä liikkua. Vanha herra oli kuusankoskelainen taidemaalari Esko Tirronen.
Hän kuoli vuoden 2011 lopulla.  Viimeiseksi jääneessä lehtijutussa taiteilija Tirronen kertoi kuinka pitkän taiteilijanuran varrelta vain huonot arvostelut  ovat jääneet mieleen. Tässä vaiheessa hän oli sairauden takia jo lopettanut työskentelyn ja ehkä ajatukset eivät enää muutenkaan olleet kaikkein positiivisimmat mutta on kurjaa jos tuollainen asia vanhan mestarin mielessä painoi loppuun asti.
Esko Tirronen lienee parhaiten tunnettu ruiskulla maalatuista naisfiguureistaan. Tarkemmin ottaen ne olivat fragmentteja sillä naisfiguurit "joilla aina oli yllään yleensä jotain" oli kuvattuna suurinpiirtein kaulasta alaspäin ja polvista ylöspäin fotorealistisen taitavasti. Joka tapauksessa upeita töitä upeasta aiheesta ja ei voi kuin ihmetellä jos ne eivät ole sitten joillekin kelvanneet. Mistä lie taiteilijan huonoksi kokemat arvostelut johtuneet mutta jotenkin tulee ensimmäiseksi mieleen, että viime vuosikymmenillä jyllännyt feminismi olisi arvostelun takana. Ajallemmehan on niin tyypillistä, että joku äänekäs vähemmistö median innostamana hilluu fanaattisena ja varmana oikeassa olemisestaan lyö ja hutkii niitäkin joita koko heidän päähänsä kihahtanut asia ei mitenkään edes kosketa. Ja taiteen nimissähän arvostelijat voivat keksiä vaikka mitä oikeutuksia mielipiteilleen päästäkseen pätemään. Ihminen on sellainen, että kun se oikein haluaa ajtella tietyllä tavalla niin sehän voi ajatella mistä tahansa asiasta ihan vaikka mitä tahansa ja myös tuo sen  ääneen julki!  Menee jo asiasta sivuun mutta eihän siitä niin kauan ole kun Suomen valtaapitävät ja eliitti - taiteilijat etunenässä - maailmanrauhan nimissä julistivat, että tietyn ilmansuunnan kiväärit, tykit ja ohjukset olivatkin rauhan aseita!
Helene Schjerfbeck lienee nykykäsityksen mukaan suomalaisen maalaustaiteen kirkkain helmi eikä häntä tänä päivänä koskaan arvostella eikä tämä johdu siitä koska hän oli nainen. Kultakauden ajan tunnetuimmat miestaiteilijat Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela sensijaan ovat joutuneet kokemaan nykyajan viisaiden vähättelyä. Edelfelt maalasi liian hienoja ja kauniita tauluja ja Gallen-Kallela oli liian isänmaallinen?
Schjerfbeckistä annetaan kuva, että hän oli onneton, yksinäinen rampa joka eli pitkän, karun ja koruttoman elämän. Eihän hän omana aikanaan ja naistaiteilijana saanut kokea ansaitsemaansa menestystä varsinkin kun  oli vielä huimasti edellä aikaansa. Itse Helene Schjerfbeck on kuitenkin todennut "maalatessani olen onnellinen".
Tuosta ( että maalatessa on onnellinen ) useimmat maalausta harrastavat ovat varmasti samaa mieltä ja maalaushan on osa tekijäänsä ja maalari on osa maalaustaan. Mielestäni kenenkään on turha yrittää tähän väliin itseään tunkea arvostelemaan sillä haukkuessaan maalauksen tulee haukkuneeksi myös maalauksen tekijän.
Olen seuraillut tunnetun taideasiantuntijan Pauliina Laitinen-Laihon blogia missä on esillä ajantasainen lista eri aikakausien kysytyimmistä (=suosituimmista) taidemaalareista. Esko Tirronen on edesmenneiden taiteilijoiden listalla ollut kaiken aikaa aivan kärkipäässä. Häntä voikin pitää ylivoimaisesti huomattavimpana täältä Kymenlaaksosta viime vuosikymmeninä nousseena taidemaalarina.
Missähän lienevät kriitikot, jotka häntä niin voimallisesti aikanaan arvostelivat, että taiteilija sen lopun ikänsä muisti? Sitä tuskin kukaan tietää ja ketä edes kiinnostaa.

Näyttelykuvia

         Kuvia näyttelystäni Turussa ,Galleria Galilei, Linnankatu 33. Näyttely jatkuu 7.4. asti.

         Pictures from my exhibition in Turku (Finland !), Galleria Galilei, Linnankatu 33. The exhibition continues to the 7th of April.