Olen joskus kuullut sanottavan, että taiteilija siis maalari voi sanoa saavuttaneensa menestystä siinä vaiheessa kun hän ei enää tunne ihmisiä jotka ovat hänen maalauksiaan ostaneet. Käytännössähän tuo tarkoittanee, että niitä ovat sitten ostaneet muutkin kuin taiteilijan sukukaiset ja ystävät!
Vaikea sanoa tuosta menestyksestä, vielä vaikeampaa on arvioida omaa menestystään. Itse en vuosikausiin ole edes tiennyt ketkä ovat taulujani ostaneet koska myyntini on ollut suurelta osin gallerioista ja näyttelyistä siellä enkä siis ole kaikkien ostajien kanssa tekemisissä. Vaikeaa on myös asiantuntijaksi asiassa ruveta kun taiteilijan menestys voi olla monenlaista riippuen siitä mitä haluaa ja rahalla vai ilman. Tänä vuonna on kulunut 25 vuotta siitä kun sain ensimmäisen tauluni kaupaksi joten ainakin kokemuksia asiasta on päässyt kerääntymään.
Maalarin menestyskään ei tule - yleensä - ilman kovaa työtä, sisua ja periksiantamattomuutta. Lisäksi jotain pitää löytyä myös "omasta takaa". Kun olen asiaa harrastanut, maalaustaiteen maailmaa seurannut ja taiteilijoita mietiskellyt niin menestyneitä maalareita sanoisin olevan viittä eri sorttia:
1. Taitava - eli syntymälahjana saatu loistavat piirtämisen ja maalamisen lahjat
2. Taiteellinen - eli erikoisella tavalla hyvä
3. Omaperäinen - eli hyvällä tavalla erikoinen
4. Työnsankari - eli taito joka on vuosien työllä hankittu
5. Täydellinen sekopää (?) - eli tyyppi jollaista ei ole ennen nähty ( ja siksi me muut emme voi
siitä mtään tietää)
Jos jonkun noista ominaisuuksista "tuntee sisimmässään" niin luulisin, että pärjää maalarina. Maalaustaiteen historian suuret mestarit lienevät olleet samalla kertaa taitavia, taiteellisia ja omaperäisiä työnsankareita. Tai niinkuin Caravaggio, vanGogh ja kummppanit eli ryhmä 5! Tosin nykyajan sivistynyt maailma taitaapi olla niin suvaitsematon, että heidän kaltaisten ei ole helppo päästä esille. Eivät tosin päässeet omana aikanaankaan nuo mainitut sankarit!
Maalaamistakin kannatta opiskella. Ammattitaiteilijan oppiin tosin pääsee vain muutamia nuoria vuosittain eli se siitä sitten. Mitä se muu opiskelu sitten lieneekään niin aina se on "rikkana rokassa".
Ja sellainen käsitys minulla ainakin on, että omat maalaamisentaidot ja lahjakkuus eivät ihmiseltä häviä mihinkään vaikka ei pääsisikään opiskelemaan! Senkun suti heilumaan.
Työnteko on myös erinomainen opettaja. Muistan kun kerran oli lehdessä juttu näyttelystä ja siinä sanottiin, että taiteilija oli nyt uransa aikana maalannut kaksikymmentäviisi teosta. Voi hyvät hyssykät! Maailmalla taideakatemioissa maalataan saman verran päivässä parissa kun hommaa vasta harjoitellaan. Menestyvän maalarin takana on siis aina kova työntekeminen.
Taiteen ostajien takaraivoon on todella tiukkaan taottu se, miltä hyvän taideteoksen kuuluisi näyttää.
Siksi on hyvä tutkia, mitä maailmassa on tähän mennessä maalattu ja soveltaa sitä sitten omaan tekemiseen. Nykytaiteilijatkin tunnetusti ammentavat maalaustaiteen historiasta ja maisemamaalarikin voi siinä oman maisemansa äärellä mietiskellä sitä kuinka joku menneen ajan mestari olisi aihetta käsitellyt. Pablo Picasson kuuluisa "sutkaus" oli että "huono taiteilija kopioi, hyvä taiteilija varastaa".
Maalaustaiteen historiaa kannattaa opiskella ja opetella tuntemaan pari- kolmekymmentä suomalaista taidemaalaria sekä oman valinnan ja mieltymysten mukaan ulkomaisia mestareita ja heidän maalaustapojaan ja -tyylejään. Maalareita maailmassa riittää. Amerikassa kaksi miljoonaa kuulemma maalaa työkseen, eurooppalaiset, venäläiset...kiinalaiset! Jos siis alkaa maalausta pukkaamaan niin ei pidä kuitenkaa hurahtaa luulemaan itsestään vielä mitään. Vaikka itse kuinka teoksiinsa ihastuisi niin se ei tarkoita, että muutkin ihastuvat. Oman mitättömyytensä tunnustaminen on hyvä alku ja tavoitteet tulee asettaa niin korkealle, että puoliväliin pääsy on jo saavutus aikanaan.
Jos usko tässä vaiheessa loppuu niin kannatta tutustua maailmalla menestyneisiin taiteilijoihin. Netistä kannattaa katsoa miten esim. Jack Vettriano tai Matt LeBlanc ( ei sama kuin "Friends"-näyttelijä vaan kanadalainen taiteilija!) ovat hoitaneet homman ns himaan.
Tästä voidaan palata takaisin maanpinnalle ja miettiä mitä sitten kannattaa maalata. Aina tietenkin sitä mikä on ominta ja minkä parhaiten osaa. Englannissa on tutkittu ja varmaan pätee meilläkin, mitkä ovat parhaiten kaupaksi menevät taulunaiheet. Lista on tämännäköinen:
1. Perinteinen maisema
2. Paikalliset näkymät (siis rakennuksia ym jotka ihmiset tunnistavat)
3. Modernit ja puoliabstraktit maisemat
4. Abstrakti maalaus
5. Koirat (!)
6. Henkilökuvat ( ei alastomat)
7. Meriaiheet, merenrannat, satamat (tämä on meillä varmaan paremmalla sijalla)
8. Villieläimet,-luonto
9. Impressionistiset maisemat
10. Alastonmaalaukset
Kaikenlaista kun maailmalla tutkitaan niin sekin on tutkittu minkälaiselta tyypiltä ihmiset mieluiten taulunsa ostavat! Sen mukaan renttutaiteilijoilla ei oikein ole saumaa. Pitää olla hyvinvoivan ja menestyvän näköinen sekä siististi pukeutunut! Noo...ostajiakin on monenlaisia mutta mutkaton ja asiallinen suhtautuminen puolin ja toisin ei taidekauppojen yhteydessäkään ole pahitteeksi.
Tässä vain muutamia mieleen tulleita asioita. Sen verran laaja ja monimutkainen on tuo tämänkertaisen blogin otsikko, että eipä siihen kunnon vastausta saa vaikka asioita kuinka pyörittelisi! Siihen voi aina luottaa, että kun opettelee työnsä hyvin ja tietää mitä tekee niin silloin valmistuvat työt myyvät kyllä itse itsensä.
:)
VastaaPoistaTän kirjoituksen tarkoitus on juuri että sille voi hymyillä :)
Poista