Maalauslevy

Täytyy tunnustaa, että joskus viime vuosisadalla erehdyin itsekin kokeilemaan taidetarvikeliikkeissä kaupiteltavia kangaspahvipohjia öljyvärimaalauksessa. Siis niitä jossain kaukomailla leikeltyjä pahvinpalasia joihin on liimattu halpa, liukas ja kova puuvilla (jonka rakenne näkyy selvästi) ja joita valtamerien takaa tänne asti rahdataan. Tuollaisen maalauspohjan tykötarpeiksi kun vielä ottaa karkean sianharjassiveltimen, jäykän öljyvärin ja tärpättiä ohennusaineeksi - näinhän sitä opetetaan ja myydään - niin ei ole ihme jos ei maalausharrastus lähde oikein lentoon. Menee herkästi hinkkailuksi ja jää halvan harrastelijan leima koko hommaan. Ajan ja kosteuden myötä kangaspahvipohjakin painuu kuopalle.

Jotta öljyväreillä maalaaminen onnistuisi -maalasipa sitten talon seinää tai taulua - on siveltimen ja maalauspohjan välissä oltava aina maalia eli väriä ja mieluimmin vielä ihan reilusti. Kiilapuihin pingotettu laadukas ja sileäksi pohjustettu pellava on paras pohja hienolle öljyvärityölle. Siinä parhaiten oppii myös sen värien levittämisen eli ei hinkkaamalla vaan sivellen pehmeällä sutilla! Välillä kuitenkin tekee mieli maalata pikkutöitä ja niiden kehystämisen kannalta kiilalista on liian paksu. Jäljelle jääneet kehyslistan pätkät pitäisi kuitenkin saada käytettyä johonkin. Pieni taulu ei näytä seinällä hyvältä jos kehyksen ja seinän väliin jää selvä rako. Sen sijaan n. 8mm paksu levy sopii sopivasti kehyksen huullokseen. Ja kaikenlaista puulevyähän täältä metsien maasta löytyy eikä tarvitse turvautua tuontiroinaan.

Tänään surauttelin pöytäsirkkelissä pari neliötä viidestä viilusta liimattua koivuvaneria palasiksi ja siitähän tuli kolmisenkymmentä maalauslevyä. Ei vääny ikinä eikä muuten maksa paljon mitään.

Olen vuosien saatossa hemmotellut itseni käyttämään vain todella hyviä maalauskankaita - ne kyllä sitten maksavat - joten en halua maalata levylle suoraan vaan liimaan siihen tutun kankaan. Liimaus onnistuu pohjustusaineella eli reilu kerros gessoa, kangas päälle ja tarttuu kuin tauti. Sen jälkeen vain  pino maalauslevyjä painon alle kuivumaan ja prässääntymään.

Sitten ei muuta kuin niitä pikkuinspiraatioita odottelemaan!

My fine art studio

                   Here's some pictures from my studio and my equipments.

I built my studio to the upstairs of an old cowhouse on my farm.

This is my painting corner. The easels are important though I don't use them always when painting.

I prefer a self-made table top easel.

No matter how big a table it's always full of all kinds of stuff!

I make my own canvases so many tools are needed.

Gesso is needed for a perfect painting surface. All works can't be painted on a white canvas so there has to be also black gesso.

I frame my own paintings so I have a cutting guillotine and an underpinner in an other room.

(blogitietojen mukaan kolmasosa kävijöistä on ulkomaalaisia joten täytyy välillä ulkomaan kielelläkin kirjoitella!)

Moision Taidesyksy

Olen tänä syksynä mukana Moision Taidesyksy-tapahtumassa. Näyttely jatkuu lähes Jouluun asti joten vielä ehtii hyvin käydä tutustumassa Moision kartanoon. Tarkemmat tiedot moisionkartano.fi

Talvisia kuvia

"Vanha kuusi"

"Luminen joki"

"Rantakoivu"

Maalausten viimeistelyä

On se aika vuodesta kun maalari joutuu totuttelemaan keinovalossa maalaamiseen. Se tietää sitä, että varsinkin isompien maalausten tekeminen menee hankalaksi koska märkä öljyväri kiiltelee ja heijastelee kun sähkövalo siihen osuu ja vasta seuraavana päivänä päivänvalossa - jos sitä on - näkee miten paljon värisävyt ovat pielessä. Tästä syystä tekee mieli etsiskellä ateljeen nurkista keskeneräisiä maalauksia joiden viimeistely onnistuu lamppujen loisteessakin varsinkin jos löytyy töitä joissa väreillä ei ole niin väliä. Maisemamaalaukset ovat vähän hankalia mutta henkilökuvat sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.

Kohta jo talvi tulee...

...mutta maisemapellollani auringonkukat edelleen nuokkuvat, tosin väri on muutuunut ruskeaksi ja tänään ensilumi niitä koristeli!

Kyseessähän on siis maatalouden ympäristötukeen liittyvä EU-neuvoston, -parlamentin ja -komission asetusten sekä kansallisten säädösten ja lakien ynnä valtioneuvoston ja maa-ja metsätalousministeriön asetusten mukainen pellonkäyttömuoto monimuotoisuuspelto/maisema (!). Sen verran syrjäkulmalla täällä ollaan, että tätä maisema-ihmettä ovat pääasiassa ihmetelleet vain naapurin herefordit aidan takaa joten laitanpa tänne maisemamaalarin blogiini asiasta jotain.

Muutama tuttu on kyllä surkutellut kun taiteilijalla on jäänyt auringonkukat puimatta. Ei muuten olisi vielä kasvusto puintikunnossakaan ja onneksi ei edes saa korjata mitään vaan direktiivien mukaan kasvuston saa kyntää vasta ensi keväänä. Tarkoitus on, että pellosta löytyy linnuille ruokaa talveksi ja hyvin ovat siivekkäät paikan löytäneetkin.

Tundraurpiaisia on viime päivinä ollut monisatanokkainen parvi syömäpuuhissa.

Ihan pakko laittaa tähän kuva samalta pellolta pari kuukautta sitten.

Nyt ei auta muu kuin taas totutella näihin tämänpäiväisellä kuvauslenkillä vastaan tulleisiin maisemiin kotipelloilla.

Kesäisiä kuvia

Moision kartanon taidesyksy

On tänä vuonna 11.9. - 18.12. 2016 ja kartanohan sijaitsee lähellä Elimäen kirkonkylää. Aukioloajoista en tähän hätään osaakaan juuri nyt sanoa mitään mutta netistähän löytää mitä vaan haluaa tietää. Esillä on teoksia seuraavilta tekijöiltä: Marikka Kiirikoff, Virpi Ekman, Katri Lassila, Mikko Ranki, Risto Sihvola, Matti Sirviö, Maritta Vuorinen. Ja sen vuoksi asiasta tähän kirjoitan kun tänään tuli käytyä omat maalaukset ripustamassa eli olen myös mukana.
Pari kuvaakin muistin ottaa tai tarkkaan ottaen vain kaksi kuvaa onnistui koska päivä oli todella kirkas ja syyskuun aurinko valaisi kartanon ikkunoista vähän liikaa. Maalauksiani on yläkerran aulatiloissa.

                                                 Sekä kartanon oranssissa salissa.

Lady

Vuosien varrella on tullut jonkun verran laitettua maalauksista kuvia tänne nettiin paitsi omille niin myös muille sivustoille. Sitten niitä jostain aina surffaillessa tupsahtele milloin mistäkin yhteydestä.
Yksi erikoisimmista on Kate Soho-nimisen käyttäjän tekemä Youtube-video jossa kantrilaulaja Kenny Rogers esittää Lionel Richien laulelman "Lady". Niin tuolla videolla kohdassa 0.29 - 0.35. on kuva maalauksestani! Naisfuguuri jonka mallina oli jostain kirpputorilta hankittu hattupäinen posliinifiguriini! Maalausta ei minulla ole vaan se on myyty joskus Turun näyttelystä mutta tässä videolla se siis vilahtaa!

YouTubessa on lueteltu videolla olevien maalausten tekijät.

ps. En näköjään eilen illalla ole jaksanut katsoa/kuunnella videota loppuun asti sillä kohdassa 3.07 - 3.13 on toinenkin maalaukseni. Vaalea-asuinen hattupää!

Ujo malli

                  Tänään päätin kokeilla haluaisiko kauris poseerata ihan lähikuvissa.

                                                             Eipä halunnut.

"Luoman luoma maisema"

Vaikka sitä ei täältä studioblogistani huomaakaan niin melkoisen hyvään tahtiin on tuolla atelieerissa kesän aikana maalauksia syntynyt. Ei vaan some-maailma niin paljon nappaa, että joka sutimisesta tänne jotain innostuisi päivittämään. Sitäpaitsi maalatut työt ovat menossa näyttelyyn ja on varmaan kohtuullista, että näyttelyssä kävijät ne ensimmäiseksi voivat nähdä.

Jos tähän nyt siis ei ole siveltimellä luotuja maisemia niin laitanpa kuvia millaisia maisemia syntyi kun keväällä traktorilla ja kylvökoneella rupesin maisemanluomishommaan. Yksi monista pellonkäyttömuodoista nykymaataloudessa on nimittäin sellainen kuin monimuotoisuuspelto/maisema. Siispä päätin kylvää eräälle pikkulohkolle auringonkukka/hunajakukka seosta ja nyt puintiajan jälkeen tuo peltotilkku loistaa keltaisena kun muualla alkaa jo kohta syksyn tuntua olemaan. Tässä siis P Luoman luomaa maisemaa tuolta vastarinteestä nähtynä:

Samasta paikasta zoomattuna vähän intensiivisempä näkymä, kannattaa klikata kuva suuremmaksi:

Ja ihan lähikuva vielä:

Yli parimetriseksi kasvava auringonkukka on melkoisen massiivisen näköinen kasvi:

Saapa nähdä kun tuo komeus syksyntullen ruskistuu ja repsahtaa niin mikä on sitten näky! Kasvusto on säilytettävä talven yli mutta riittääpä ainakin linnuilla syötävää näillä nurkilla.

Näyttelytoimintaa

Iitin kirkonkylä on paikkana idyllinen ja aiemmin kansakoulunakin toiminut kylätalo on mukava näyttelypaikka. Talossa toimii myös käsityöläisten puoti ja kahvila. Ja Järvi-Suomessa kun sijaitsee niin kesäisin seutukunta kuhisee lomailijoita, mökkiläisiä ja turisteja. Sen tiedän siitä, kuinka vieraskirja on täyttynyt kahdessa aiemmassa näyttelyssäni. Eipä siis ihme, että viime syksynä hain kolmannen kerran näyttelyaikaa kylätalosta!

 Kesän jälkeen seuraava näyttely alkaa 10. syyskuuta. Vuorossa on Moision kartanon syysnäyttely joka jatkuu joulun alle asti. Kyseessä on yhteisnäyttely ja maalauksiani tulee kartanon yläkerran aulaan ja oranssiin huoneeseen. 

Oma galleria - galleria Luoma - toimii tänä kesänä periaatteella "avoinna silloin sun tällöin ja sopimuksesta milloin vaan"! Sopia voi p. 0405024622

Puupuuhailuja

Olen sen sortin öljyvärimaalari, että aina olen halunnut itse kehystää työni joten siinä on maalaustyön ohella päässyt oppimaan toisenkin homman. Kehystämössä tulee puuhailtua ympärivuotisesti kaikenlaista mutta kevääntullen puuhat siirtyvät tuonne hallin puolelle missä voi tehdä vähän isompiakin projekteja.

Varsinkin vanhojen huonekalujen kunnostus ja tuunailu kiinnostaa. Omista nurkista löytyneet alkavat ollakin kohta kaikki "käsiteltyjä". Viime kesänä kaivoin jostain riihen ylisiltä mustan puukehikon ja kasan samanvärisiä lautoja ja rimoja. Se osoittautui vanhaksi seinäkaapiksi mutta kun juuri tärkeimpiä osia ei löytynyt ja kaappina se olisi ollut epäkäytännöllinen niin päätinpä halkaista sen pöytäsirkkelillä syvyyssuunnassa kahtia ja tehdä siitä parit hyllyt!

Tässä on kaapin takaosa alkuperäisellä takaseinällä ja hyllynpuolikkailla. Etuseinä listoineen on uutta ja hylly on vielä maalausvaiheessa.

Aiemmin hyllyköksi valmistunut kaapin etuosa onkin jo galleriamme "antiikkiosastolla" ja täydessä käytössä. Tässä on siis alkuperäinen etuosa ja takaseinä uutta.

Kaikenmallisia kehyksiä syntyykin sitten jo rutiinilla. Mielenkiintoisin vaihe on kun niitä pääsee maalailemaan. Onneksi on tuota värien sekoittelua tullut harjoiteltua ja kun kehys on maalattu samoilla väreillä kuin itse maalauskin niin luulisi saavan sävyt sopimaan. Tummaksi tai punaruskeaksi kun ensin vetää niin sen päälle on hyvä ruveta niitä sävyjä hakemaan.